meine base hiustenpesu
Mieli ja keho,  Minimalismi,  Raha

Voi miten nopeasti sitä kokee olevansa vääränlainen!

Niin nopeasti pienet sinänsä harmittomat sanat synnyttävät vertailua ja saavat kokemaan sisäistä (ja ulkoista) epävarmuutta. Ja samalla sen epävarmuuden hoitoon alkaa etsiä kuumeisesti quick fixiä, keinoa, kuinka voisi tehdä itsestään kelvollisemman mahdollisimman nopeasti. 

Tämä tuli jälleen todistettua, kun ajattelin tämän shampoottoman kokeiluni tiimoilta kokeilla uutta tapaa pestä hiuksia ja päätin kokeilla hiustenpesua Meine Base -mineraalisuolalla. Voin kertoa sitten miten sujui!

Aloin sitten googlata miten sitä käytetään hiustenpesussa ja päädyin mutkan kautta lukemaan kauneudenhoidon asiantuntijan kirjoitusta siitä, kuinka kyseinen suola iholla käytettynä voi aiheuttaa ihon ennenaikaista ikääntymistä, luonnollisen mikrobitasapainon häiriintymistä, jne. 

Huolimatta siitä, etten ollut ajatellut edes käyttää kyseistä tuotetta ihollani (kasvoillani), jämähdin lukemaan sitä, kuinka suolan sijaan laadukkain tuottein varustettu toimiva ihonhoitorutiini antaa upeita tuloksia ihon ulkonäössä. 

Ja sitten kirjoittaja kertoi, mitä supermahtavia ihonhoitotuotteita hän itse käyttää ja kuinka supermahtava iho hänellä sen ansiosta on. 

 

Ja aloin himoita noita tuotteita. Huolimatta siitä, etten ollut ennen kirjoitusta kokenut tarvetta ihonhoitorutiiniin ja päädyin lukemaan artikkelia ihan muista syistä.

 

Jokainen lukemani sana vahvisti vain yhtä asiaa:

 

Ihoni on epäkelpo, tukkoinen, samea ja kaikinpuolin ruma

 

MUTTA nämä tuotteet voivat pelastaa sen. 

Pysähdys. Sisäänhengitys, uloshengitys. Kaikki mitä on, on nyt. 

Ja yhtäkkiä se on taas siinä niin kirkkaana: markkinavoimien ansa. Se joka saa olon ensin tuntumaan niin haljulta ja väärältä ja jotenkin hätääntyneeltä, mutta antaa silti kokemuksen pelastuksesta:

Minulla on toivoa, kunhan hankin nämä tuotteet!

Mutta ongelmaahan ei sinänsä ole. Tai ei ollut ennen kuin luin siitä. 

Olkoonkin niin, että ihoni olisi samea, epäpuhdas, epätasainen (en tiedä onko se sitä?), kaikkea, mikä on kosmetiikkateollisuuden mittapuulla väärin, niin onko se silti oikeasti väärin? Tai onko sillä oikeasti niin paljon väliä?

En väitä, etteivätkö kyseiset tuotteet tekisi sitä mitä lupaavat, mutta onko se sitä, mitä meidän tulee tavoitella?

Jos iho on ihan riittävän hyvä näin. Olisiko elämäkin ihan hyvä näin? Ilman keksittyjä ongelmia. 

Mielenkiintoista huomata, kuinka pidän itseäni jo kokeneena ostoyllykkeiden sivuuttajana ja silti koen edelleen sitä pelastuksen huumaa ja paikoin hyvin vahvastikin!

Arvaatko mikä asia sai minut pysähtymään ja puntaroimaan asiaa uudestaan? Mainostetun ihonhoitorutiinin purnukoiden määrä! Vielä siis tämä minimalisti ei ehtinyt edes rahan pihistelyyn, kun unelma jo kosahti. 😂

Hei muuten, jos kiinnostaa tietää aiemmat pohdintani ulkonäön merkityksestä, niin voit lukea esimerkiksi kirjoitukseni “Kannattaa aina kehua, kun joku näyttää hyvältä. Vai kannattaako?” ja “Mitä ilman voi sittenkin elää?”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *