irlanninsusikoira lapset
Downshifting,  Me

Varoitus! Seuraava sisältö saattaa vaikuttaa herkimpiin lukijoihin voimakkaasti

Siitäkin huolimatta, että nämä kuvat saattavat vaikuttaa osaan lukijoistani voimakkaastikin, jaan ne silti, koska kyseessä on meidän arkeen suuresti vaikuttava asia. Samalla kyselisin neuvoa kokeneemmilta. 

Kerroin sinulle vähän aikaa sitten siitä, kuinka meille on tulossa perheenlisäystä. Nyt on aika näyttää kuvat uudesta vauvastamme ja hän on aika hurjan näköinen. Aika vaarallinen jopa sanoisin. 

irlis pentu

Voi ei mikä hurjimus, eikö vain! Pikku-pötikkä. 😂❤️

irlis kennel

Hän on vallan mallikelpoinen yksilö. 😍

irlanninsusikoira pentue

Nyt tarvitaan apua! 😅❤️😭

Tämä nuori herrahan on siis Irlanninsusikoiran pentu ja saapuu meille 11.7. ollessaan 10 viikon kunnioitettavassa iässä. 

Kyselin sinulta vinkkejä Harry Potter -teemaiseen nimeen ja nyt se on päätetty: hän on Voldemort eli Voltti. Johtuen tottakai hänen vaarallisesta olemuksestaan. 😂😭❤️

Tällä hetkellä luemme urakalla kirjoja sekä rodusta että koiran koulutusmenetelmistä. Meitä on kovasti puhutellut positiivisen vahvistamisen menetelmä.

Irlanninsusikoirahan on maailman korkein koirarotu ja siitä puhutaan koiramaailman lempeänä jättiläisenä. Se soveltuu hyvin lapsiperheen koiraksi ja on yleensä luonteeltaan lunkki ja kärsivällinen. Se on itsenäinen, mutta sosiaalinen rotu, jonka koulutus saattaa vaatia omistajalta pitkää pinnaa ja huumoria. 😅

Aiemmat kokemuksemme ovat eri terrieri-roduista, joten Irlis -maailmaan astuminen on ihan uusi aluevaltaus. Sen lisäksi vaikka koiria on ollut perheessä lapsesta saakka, ei koiraa ole koulutettu kunnolla perustaitoihin, enemmänkin temppuihin. Valitettavasti.

Nyt tavoitteena on hienosti hihnassa (ja ilman hihnaa) kulkeva koira, joka antaa vieraiden tulla rauhassa sisälle, pysyy paikassa niin ohjattaessa, eikä hauku ihmisiä.

Sen vuoksi teemmekin Voltin alustavaa koulutusohjelmaa jo nyt. 

Mutta hei, jos sinulle on kokemusta kyseisestä rodusta tai positiivisesta vahvistamisesta koulutusmenetelmänä etenkin pentukoulutuksessa, niin kuulisin mielelläni kokemuksiasi!

Ja ennen kaikkea eikö meidän Voltti ole hurjan näköinen ukkeli? 😅

2 Comments

  • Katri

    Ihan ensimmäisenä : kiitos kivasta blogista. 🙂 Niin moni ajatuksesi tukee omiani 100%, että olen lukenut blogisi muutamassa illassa. Lukemani jälkeen olen saanut joka kerta sellaista positiivista kannustusta jatkaa omaa polkuani perheeni kanssa just näin. Niin helkutin monesta tuutista kuitenkin tulee sitä, – jatkokoulutus?, isompi asunto?, alennusmyynnit!!, uudet terassikalusteet, uusi tukka ja ennen kaikkea: siis aivan kauhea kiire joka paikkaan! – shaibaa. Tuntuu, että olisi (muka) helpompi mennä valtavirrassa mukana. Mut ei, mä olen pohjimmiltani niin tyytyväinen tähän: muiden mielestä liian pieni asunto, liian paljon karsittuja tavaroita, työaika liian lyhyt ja siten liian pieni palkka, hieman tylsä yksinkertainen erakkoelämä kotona perheen kanssa (me like it!), halu kapinoida ulkonäkö- ja rahakeskeisyyttä vastaan ja uusimpana : kauppapalvelu… Mä olen vaan niin alussa pohdinnoissani, että välillä tuntee olevansa pyörällä päästä. Tietää mitä tahtoo, mutta ei tiedä onko se ok… Vaikea selittää.

    Mutta eipä siinä mitään. Aivan ihana koiruus, riittää kaikille perheenjäsenille halittavaa. 🙂 Ps. Hirmutyötä olette tehneet talon kanssa, tsemppiä!

    • Marjo

      Hei Katri ja kiitos ihanasta palautteesta! ❤️😭 Olen todella otettu, että olet jaksanut kahlata kaikki nämä pohdintoni läpi ja tosi iloinen siitä, että joku muu ajattelee niin samoin! 😍 Ymmärrän, että välillä tuntuu, että pää on pyörällä, koska automaattiohjauksella tehty elämä uusine terassikalusteineen (me muuten ollaan ajateltu istua Hellelundissa rappusilla ja viltillä, kun ulkoruokaillaan 😂) on se, mihin me ollaan niin totuttu ja se, mihin ympäröivä maailma meitä kannustaa: kuluttamiseen ja pyörän pyörittämiseen. Luota vain itseesi ja siihen, mikä tuntuu oikealta, huolimatta kaikesta muusta shaibasta.

      Varoituksen sanana vain, että paluuta entiseen ei enää tämän jälkeen ole – tajusin taas vasta, kun kaadoin vieraille kattilasta tee-vettä eripari kuppeihin, että missä on se Marjo, jolla oli astiastot ja elektroniikka vimpan päälle. 😂 Jonkun mielestä silloin meni hyvin, omasta mielestä vasta nyt.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *