irlanninsusikoira koko
Me

Uusi perheenjäsenemme on saapunut!

Katsokaa nyt näitä kuvia, voiko olla suloisempaa! Eilen kotiuduttiin tämän tyypin kanssa ja koko perhe on haltioitunut ja innoissaan. Ja vähän jännittynytkin. 

irlanninsusikoira
Hän on meidän Voltti ❤️
irlanninsusikoira irlis
Täällä vartioin minä
irlanninsusikoira rotu
Kontaktiharjoittelua

Eniten on ehkä jännittänyt miten nämä kaksi nuorimmaista ottavat tulokkaan vastaan. Taapero (voiko enää niin sanoa, kun hän täyttää kahden viikon päästä kolme? 😱) on ollut hyper-innoissaan, mutta tosi kiltti, kun taas tämän pian 1-vuotiaan tyypin rakkaus meinaa olla vähän rajua ja täysin vahdittavaa. 

Voltti onkin vähän arastellut tuota hoipertelevaa ja kiljuvaa minityyppiä, mutta ollaan tutustutettu heitä toisiinsa yhdistämällä tilanteeseen koiran palkitsemista herkuilla, jotta vauvan kohtaaminen yhdistyisi positiiviseen. 

irlanninsusikoira koko
Volttihan on vasta 10-viikkoinen pentu, vaikka kokoa löytyy rodun puolesta, kyseessä on siis Irlanninsusikoiran urospentu, joka aikuisena voi kasvaa n. 75-kiloiseksi. 

Ensivaikutelma koiran persoonasta on, että hän on todella rauhallinen ja kiltti kaveri. Vähän säikkyy uusia ääniä ja vilkkaita junioreita, mutta lempeästi suhtautuu eikä kertaakaan ole näyttänyt varoittelun tai vihaisuuden merkkejä. 

Se ei kyllä kuulukaan tähän rotuun, joka on tunnettu kärsivällisyydestään ja perhekeskeisyydestään.

kontaktiharjoittelu koiralla

Meidän ei ollut tarkoitus aloittaa varsinaista pentukoulutusta ensimmäisinä päivinä, mutta koska Voltti on niin hyvin tarjonnut toivottavaa käytöstä, niin emme ole voineet olla sitä vahvistamatta. 😅

Päätimme heti kättelyssä, ettemme kanna koiraa portaita sisälle, joten vahvistimme sisällepäin suuntaavaa portaissa haparointia palkinnoin. Nyt ulos ja sisälle kulkeminen sujuu jo tuosta vain. Samalla hän sai kipinän seurata meitä muutenkin palkinnon toivossa, joten päätimme aloittaa hienon hihnakäytös-harjoittelun samantien. 

Se sujuu jo hyvin eri paikoissa pihaa, mutta naapurin kissa oli houkuttelevampi kuin namit 😅 mutta hieno alku silti. 

Istumista on harjoiteltu jo kasvattajan luona, joten olemme vain vahvistaneet sitä koiran sitä tarjotessa. (Koira istuutuu -> vahvistesana -> palkinto)

Kontaktia ja luoksetuloa ollaan myös vähän harjoiteltu, kun Voltti on sitä itse tarjonnut, ja tämmöinen koirantahtinen koulutus on hauskaa leikkiä kaikille meistä. 

pentukoulutus

Ensimmäisiä käytöstapoja on nyt ollut, että ihminen menee ovesta aina ensin ja että moikkaamaan pääsee vasta, kun odottaa rauhassa. Samalla Voltti on huomannut, että ei-toivotulla käytöksellä (vinkuminen, etuilu, ryntäily) ei saavuta mitään, sillä ei saa huomiota tai pääse haluamaansa paikkaan. 

Kuulostaapa äkkiseltään tosi paljolta ensimmäiselle vuorokaudelle 😅 mutta tosiasiassa Voltti nukkuu suurimman osan ajasta ja viihtyy muutenkin omissa oloissaan hämärässä eteisessä meitä tarkkaillen. 

Ne kerrat, kun hakee kontaktia, pyritään antamaan positiivisia ja rohkaisevia kokemuksia, että uskaltaa rohkeammin hakeutua meidän seuraan silloin, kun ei kaipaa rauhaa ja lepoa. 

Että uskon vahvasti Voltin persoonan sopivan tosi hyvin meidän sekalaiseen sakkiin ja uskon myös, että saamme koulutettua kaverista kauniisti käyttäytyvän seuralaisen! 

Ja yhtään vahinkoa ei ole vielä sattunut, että ehkä nuo lattialle levitettävät pissasuojat olivat nyt totaalisen turha ostos. 😅 No parempi niin!

PS. Jos luulit, ettei meillä tehdä enää mitään remonttia, niin älä luule. 😂 Saunanlauteiden rakentaminen on kovassa vauhdissa (ollaan muuten päästy jo testaamaankin löylyjä väliaikaisilla lauteilla, väkisin oli päästävä! 😅😍) ja esikoinen näyttää vihdoin saavan huoneeseensa oven, kun Jarkko on rakennellut karmeja ja asentanut niihin vintiltä löytynyttä ovea. 

PS 2. Jos Voltin matka meille kiinnosta enemmän, niin siitä olen kertonut näissä jutuissa. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *