Downshifting,  Me,  Raha,  Ruoka

Ruokahävikin vähentäminen

Lisäsin tänään blogin yhdeksi kategoriaksi “Ruoka”, pitkän harkinnan jälkeen. Me emme nimittäin ole mitään varsinaisia kokkikolmosia eikä blogin tarkoituksena ole toimia reseptipankkina.

Silti tosiasia on se, että me tehdään ihan pirusti ruokaa. Ja siihen kuluu ihan pirusti rahaa. Ja ne on ne teemat, jotka arjen yksinkertaistamisessa – ja samalla tässä blogissa – on toistuvasti esillä. Joten lienee kai vain loogista, että ruoka saa oman osionsa tässä kirjoitustulvassa.

Mutta siis aiheeseen eli ruokahävikkiin. Tai ehkä ennemminkin siitä pois. 😉

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen

Mainitsin teille aiemmin, että meillä on kuuden viikon kiertävä ruokalista. Siihen tehdään poikkeuksia, jos jääkaappista löytyy jotain hävikkiriskissä olevaa, kuten ruokailusta ylijäänyttä pastaa, riisiä, perunoita, puuroa. Tai nuivettuneita kasviksia, päiväyksensä ylittäneitä maitoja, mustuneita hedelmiä, kuivuneita juustonkannikoita. Ruokaa, jota on niin vähän jäljellä, ettei siitä saa enää kunnon annosta. Pussin pohjalle kuivumaan unohtuneita leipäpaloja.

Pasta, riisi, peruna, muusi ja puuro

Pastan, riisin tai perunanjämät voi heittää salaatin jatkeeksi. Tai yhdistää nuivettuneisiin kasviksiin ja paistaa pannulla wokiksi esim. kanasuikaleiden kera.

Pastan, riisin ja perunat voi tietysti myös paistaa pannulla lisukevaihtoehdoksi uudelle ruoalle (meillä esimerkiksi lapset ottavat usein ennemmin rapeiksi paistettuja makaroneja kuin tuoreeltaan keitettyjä perunoita).

Perunalla, puurolla ja muusilla voi jatkaa leipä- ja sämpylätaikinoita. Ylijääneestä pastasta meillä myös usein tehdään oma henkilökohtainen pikaruoka-suosikkini: tomaatti-tonnikalapasta.

Nuivettuneet kasvikset

Myös vihannekset voi paistaa pannulla lisukkeeksi tai wokiksi ja porkkanat, perunat, punajuuri, paprika, kesäkurpitsa, jne. saavat uuden elämän uunikasviksina esimerkiksi fetalla kuorrutettuna. 

Keitettynä ne voi myös soseuttaa kasvissosekeitoksi, jota voi höystää esimerkiksi kookosmaidolla, chilitahnalla tai sulatejuustolla. (Sinne uppoaa myös hyvin kaikki ruokakerman jämät.)

Myös juuressipsit kannattaa testata, omat suosikkini on bataatti ja punajuuri.

Tummuneet, pehmentyneet hedelmät

Meidän perheessä ainoastaan vauva, esikoinen ja allekirjoittanut syövät banaania “tuosta vain”. Valitettavasti kuitenkin kaksi jälkeen mainittua ovat sen verran ronkeleita, että banaani maistuu vain vihreänkeltaisena (=raakana).

Silti kaikille maistuu miten musta banaani hyvänsä, jos se on muusattu smoothieksi yhdessä muiden (tummuneiden) hedelmien ja rahkan tai jugurtin kanssa.

Pehmenneistä hedelmistä voi tehdä myös taapero- ja vauvaystävällisiä keksejä muussamalla ne haarukalla, heittämällä sekaan hiutaleita, halutessaan kananmunan, ja paistamalla 250 asteessa 10 minuuttia. Tai laittaa koko “taikina” paistonkestävään kulhoon, kulho mikroon täydelle teholle muutamaksi minuutiksi ja niin vain sinulla on keksien sijaan terveellinen kakku, josta leikata palasia. 

Pehmenneitä hedelmiä voi myös kuoria ja paloitella annospaloiksi ja pakastaa. Tällöin ne tuovat smoothieen jäistä raikkautta, mikä tulee tarpeen etenkin kevätkaudella, kun talven varalle pakastetut marjat alkavat loppua (me olemme tässä tilanteessa nyt).

Syömättä jäänyt päärynäpussi katosi viikonloppuna piirakkaan, josta edelleen parempiin suihin. 

Kuivuneet leivänkannikat

Tämä on Jarkon spesiaali. Repiä kaikki jämäleivät (pitaleivät, ruisleivät, vauvalle leivotut suolattomat leivät, kauraleivät, sämpylät) kaikki samaan pannuun, paistaa öljyn (ja valkosipulin) kanssa, maustaa ainakin suolalla.

Ja lapset tykkää. Meillä usein pyydetäänkin, että “Tehkää taas niitä leipäpaloja!” 

Tää menee myös köyhän-miehen leffaherkusta 😀 etenkin, jos siihen yhdistää dipin.

Vanhentumassa olevat maitotuotteet

Ylimääräisistä maidoista tekee nopeasti suolaisen tai makean pannukakun, uuniriisipuuron. Jugurtit ja rahkat katoavat smoothieen. Kerman ja sulate-/tuorejuuston jämät kastikkeisiin tai keittoihin. Kovatkin juustojämät menee raastaen laatikoiden tai pizzan päälle.

Tämmöisestä ruokasumplimisesta ja -tuunailusta on tullut niin luonnollinen osa meidän ruoanlaittoa, että nykyään tuntuu hyvin kaukaiselta heittää ruokaa roskiin.

Mitkä on muuten sun parhaat hävikin välttämis-vinkit? 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *