Me

Otettiin lapselta tutti pois ja persoona muuttui

Kuopuksemme opetettiin pian syntymänsä jälkeen syömään tuttia ja se onnistui hyvin. Perheen viidestä lapsesta ainoastaan esikoinen on hanskannut homman yhtä suurella innolla, joten kokeneita vierottajia emme olleet. 

Tutti on toiminut tarpeellisena lohduttajana, mutta viime aikoina ollaan huomattu kuopuksemme taipumusta tutin viihdekäyttöön. 😅

Olemme silti yrittäneet olla tarkkoina siitä, että tuttia käytettäisiin vain unille laitettaessa, mutta välillä se on unohtunut kuopuksen suuhun heräämistä rauhoittamaan ja välillä sitä on käytetty oikomaan mutkia.

Ja se on rehellisesti sanottuna vähän kirvellyt sydäntä.

 

Tottakai turhanpäiväistä kitinää voi hoitaa tutilla, mutta välillä on tuntunut, että tyypillä on oikeasti asiaa ja ohitamme sen laittamalla tutin suuhun. 

Olin passiivisesti miettinyt oikeaa ajankohtaa tutista luopumiselle, mutta meille tyypilliseen tapaan päätös tuli ihan puskista. 

Kun oltiin lähdössä meidän viikonloppureissulta kotiin, ei autoa pakatessa tuttia tuntunut löytyvän. Jarkko lähti sitten vielä etsimään sitä ja sillä välin mietin, että entä jos se jäisikin nyt pois. 

Jarkko tuli takaisin ja tutti oli kuin olikin löytynyt, ja sanoin Jarkolle, että ehdin jo ajatella, että nyt se jätetään pois. 

Jätetään vaan!, sanoi Jarkko, ja sillä se oli päätetty. 

Miten tutista vieroittaminen on onnistunut?

Paljon helpommin kuin ounastelimme, kuopuksemmehan on vasta 12 kuukautta vanha ja todellinen tutin ystävä.

Vähän enemmän viihdytystä ja kahtena ensimmäisenä yönä ekstratyynnyttelyä, mutta sen jälkeen ei mitään. Tai siis peruskitinää, mutta ei sen enempää. 😳

Se mikä yllätti meidät

oli, että tuoreesta 1-vuotiaasta tuli kertaheitolla hirveä kälättäjä. Kaikki sanat pitää apinoida perässä ja koko ajan huutelee: “Äijä! Kakku! Kakka! Kakatti! Jaakko! Äiti!”

Aiemmin sanojen sanominen on ollut ihan satunnaista, mutta nyt niitä pulppuaa koko ajan. Jo ensimmäisenä päivänä ilman tuttia alkoi hän päristellä, puhallella ja hihkua, mitä hän ei ole vielä koskaan aiemmin tehnyt.

Aamuisin meidän entinen aamuärisijä alkaakin nyt päristellä ja huudella jo pinnasängyssä, mikä on todellinen ihme! Ja en tiedä uskaltaako sanoa ääneen, mutta viime yö meillä nukuttiin läpi asti (tai siis 3v. herätti meidät pari kertaa, mutta kuopuksen osalta 😴🙏).

Toki kyseessä voi olla sattuma, mutta nyt on kulunut vasta neljä vuorokautta tutista luopumisesta ja jo siinä ajassa on tapahtunut kaikki tämä!

Ollaan aiemmin mietitty kahta asiaa, joista molempiin tuli nyt vastaus:

A) Vaikuttaakohan tutti puheen kehitykseen? Siksi ollaan pyritty rajoittamaan sen käyttöä.

B) Tuleekohan vihdoin kuopuksesta yhtä rauhallinen, tasainen ja hiljainen kuin Jarkko ja 13v.? 🙏

Tällä kokemuksella tämän tyypin kohdalla näyttää, että A) kyllä, B) valitettavasti ei. 😅

Miten onko teillä syöty tuttia ja minkälaisia kokemuksia vieroituksesta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *