Me,  Ruoka

Onko maito meille hyväksi? – Maitotuotteiden käytöstä terveyden, ekologisuuden ja eettisyyden kannalta

Ruoan terveellisyys kiinnostaa minua. Syy siihen on toki myös oman hyvinvoinnin tukemisessa, mutta ennen kaikkea lasten. Tiedetään, että monet elintavat ja elintapasairaudet muodostavat pohjan jo varhaislapsuudessa imeväisiästä lähtien, joten ihan pienestä jutusta ei ole kyse. 

Tyydyttymättömän rasvan lähteet eli kasviöljyt ovat olleet meille itsestäänselvyys ruokavaliossa jo kauan. Samoin kalan ja kasvisten suosiminen, pähkinät ja avokado, täysjyväviljat.

Sen sijaan epäselvää on ollut maitotuotteiden  tilanne. Kansalliset ravitsemussuositukset puhuvat maidon suurkulutuksen puolesta, ainakin jos verrataan muuhun maailmaan. Siis kuinka paljon maitoa ja minkälaista sorttia? 

Ravitsemussuosituksissa korostetaan vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita, kun taas moni terveydenhuollon ammattilainenkin hehkuttaa rasvaisempia variantteja virallisten suositusten vastaisesti. 

Mikä on totuus? Vai onko sitä?

Selkeyttä tilanteeseen sain lukiessani laillistetun ravitsemusterapeutti (TtM) Leena Putkosen ja maatalous-metsätieteiden maisterin, toimittaja Mari Koistisen kirjaa “Ruokamysteerit – Viisaiden valintojen jäljillä” (2017).

Kuva maidosta välttämättömänä ja terveyttä edistävänä osana ruokavaliotamme on vahva. Tätä tukee esimerkiksi EU:lta saatava koulumaitotuki, jonka ansiosta kouluihimme saadaan edullisempaa maitoa, mutta jonka ehtona on, että koulun seinälle on ripustettava koulumaitojuliste näkyvälle paikalle. Vuonna 2014 koulumaitotuen määrä Suomessa oli 3,7 miljoonaa euroa. 

Sen lisäksi Maito ja terveys ry (aiemmin Suomen Maitopropagandatoimisto) markkinoi valtion tuella maitotuotteiden tärkeydestä neuvoloista vanhainkoteihin. 

Ei siis ihme, että olemme oppineet pitämään maitoa elintärkeänä osana ruokavaliota. Mutta onko se sitä?

Maito terveysnäkökulmasta

Maidossa on monia elimistölle hyviä ravintoaineita kuten kalsiumia, proteiinia, jodia ja siihen lisättyä D-vitamiinia. On tutkittu, että erityisesti vähärasvainen maito on edesauttanut painonpudotusta sekä pienentänyt tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja aivohalvauksen riskiä. Lisäksi maito sisältää kalsiumia, jota tarvitaan luuston vahvistamiseen ja kunnossa pitämiseen. Eli tosi hyvä, eikö?

On kuitenkin otettava huomioon, että maidosta on hankala saada tutkimustuloksia, jotka kyseenalaistaisivat sen erinomaisuutta, koska Suomessa maitotutkimusta tekee lähinnä Valio. Ymmärrettävistä syistä se ei halua rahoittaa tutkimuksia, jotka saattaisivat tahrata maidon mainetta. 

Samalla myös maidon käsittelyn (rasvapitoisuus, laktoosipitoisuus) mahdollisia haittavaikutuksia on vaikea tutkia. Helsingin yliopiston maitoteknologian professori Tapani Alatossava on kertonut useissa eri haastatteluissa kuinka vaikeaa maitoa on tutkia, koska rahoittajia ei tahdo löytyä. 

Luustoterveyttä tutkittaessa on kuitenkin havaittu, että luuston hyvinvointia ajatellen maidon kalsium ei olekaan riittävä suoja. Näin ollen maitotuotteiden käyttö ei olekaan selittävä tekijä, kun ollaan tarkasteltu esimerkiksi osteoporoosin esiintyvyyttä tai lonkkamurtumien riskiä.

Esimerkiksi Intiassa ja Japanissa, maissa, joissa lonkkamurtumia esiintyy vähän, ei kalsiumin saanti ole suurta. Tutkijat arvelevatkin, että hyvän luustoterveyden takana olisi ennemminkin D-vitamiini, jota näissä maissa saadaan reilummin auringonvalon ansiosta. 

On myös ravintoaineita, jotka voivat olla luustolle haitallisia ja yksi näistä on fosfori. Fosfori sinänsä on tarpeellinen terveyden kannalta, mutta turhan suuret määrät horjuttavat kivennäisaineiden tasapainoa elimistössä. 

Fosforilla onkin mielenkiintoinen rooli luustoterveyden kannalta, sillä suomalaiset saavat kolmasosan fosforista maitotuotteista. Eli maitotuotteista saadaan sekä luustoa rakentavaa kalsiumia että suurina määrinä luustoa haurastuttavaa fosforia. 

Tärkeä tältä kantilta on myös tieto siitä, että suomalaisten fosforin saanti on 2,5-kertaista tarpeeseen nähden. 

Lisäksi liiallinen kalsiumin saanti voi myös häiritä raudan imeytymistä. Sen vuoksi koulumaito yhdellä päivän pääaterioista ei olekaan erityisen järkevä ratkaisu, vaan mahdolliset maitotuotteet kannattaisi keskittää aamu-, väli- ja iltapalalle.

Maidon saaman huomion alle jää helposti se, että virallisissa ravitsemussuosituksissa todetaan myös, että maidon sijaan voi käyttää vitaminoituja soija- tai kaurapohjaisia juomia. 

Voiko maito olla jopa haitallista terveydelle?

Tutkimuksissa on liitetty maitotuotteiden käyttöön myös riskejä. Erityisenä huolenaiheena on lisäävätkö maitotuotteet eturauhasen ja munasarjojen syöpien riskiä.  

Esimerkiksi Harvardin yliopisto ehdottaa ennen kaikkea maidon syöpäyhteyden takia, että maitomääräksi riittäisi 2-4 dl päivässä, josta saisi n. 300 mg kalsiumia, kun taas suomalaiset ravitsemussuositukset suosittavat aikuisille kalsiumin saanniksi 800 mg/pvä ja kasvaville nuorille 900 mg/pvä. 

Maitotuotannon työllistävyys + eläinten hyvinvointi + ilmastovaikutukset = vaikea päätös kuluttajalle

Maidolla on iso rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja ruokakulttuurissa. Maitoala on iso työllistäjä ja osa kansallisidentiteettiämme – vaatii rohkeutta kyseenalaistaa sitä, sillä jalansija on vahva.

Asiaan liittyy silti montaa puolta terveydellisten vaikutusten lisäksi. Valitettava tosiasia esimerkiksi on, että maatiloissa on suuria eroja, mitä tulee lehmien hyvinvointiin. Suuri osa maitokarjasta on edelleen talvet kiinni kytkettynä ilman mahdollisuutta liikkua tai toimia lajinmukaisesti. 

Lehmät eivät myöskään saa hoitaa jälkeläisiään, mikä vaikuttaa sekä lehmien että vasikoiden hyvinvointiin. 

On tiloja, joissa viljelijät huolehtivat eläinten asianmukaisesta kivun ja sairauksien hoidosta, mutta kaikkialla esimerkiksi vasikat eivät saa kivunlievitystä, kun sarvien alut poltetaan.

Lehmä pystyy tuottamaan maitoa vain, jos se synnyttää kerran vuodessa. Joka seitsemäs vasikka kuolee ennen vuoden ikää. 

Lisäksi naudat tuottavat märehtimisen kautta metaania, ja metaanikaasu on ilmastolle moninverroin haitallisempaa kuin hiilidioksidi. 

Maito ei siis ole ihan yksiselitteinen juttu. Huolimatta siitä, etten asiasta luettuani saanut selvää vastausta siihen, minkälaiset maitosortit ovat terveyden kannalta parhaimpia, niin sain vastauksen siihen, että maito ei ole välttämättömyys ruokavaliossa.

Sen lisäksi sain ymmärtää, että kasvijuomat kuten soija- ja kaurajuomat sekä niistä tehdyt jogurtit ja muut tuotteet ovat ravintoarvoiltaan hyviä, etenkin kun kauppakassiin päätyy vitaminoidut sortit. 

Nämä kaikki samat tiedot Jarkko luki kanssani ja sen jälkeen pohdittiin. 

Meidän perheessä maidonkulutus on tosi suurta, mutta voisiko sille tehdä jotain? Olisiko syytäkään?

Jarkolle jäi päällimmäisenä mieleen syöpäriskit, minulle hypetetyt luustovaikutukset ja vasikoiden erottaminen emästä. Lisäksi lehmien rehuun käytetään aineksia, joita voitaisiin käyttää suoraan ja tehokkaammin ihmisravinnoksi (viljaa, herneitä, härkäpapuja).

Puhuin teille eilen, kuinka kauppakassi-tilaukseen voi myöhemmin tehdä muutoksia. Onneksi, sillä lukemamme jälkeen mm. maitotuotteet menivät suurelta osin vaihtoon. 

Puolet maidosta vaihdettiin kauramaitoon, jugurtit, rahkat, ruokakermat ja kermaviilit kokonaan soija- ja kauraversioihin. Juustosta otettiin pari vegaanista sorttia testiin.  

Vaihtoehdot olivat yksinkertainen valita enkä usko, että ne tulevat suuremmin vaikuttamaan arkeemme. Vähän kyllä hävettää, että jos pelkästään meidän perheen yhden kauppakerran vaikutus oli näin suuri, niin mitä se on pitkässä juoksussa. Asia ei vain ole aiemmin noussut kunnolla tapetille, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. 

Ruokamysteerit -kirjan ja siinä käytetyt lähteet löydät osoitteesta http://ruokamysteerit.fi/kirja/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *