minimalistinen sisustus
Downshifting,  Me,  Minimalismi,  Raha,  Remontti

Onko 100 m2 liian paljon 7-henkiselle perheelle?

Sain eilen idean, joka säästäisi meille kymmeniä tuhansia euroja. Se vaati akuutin perhekokouksen, jossa ideaani pureskeltiin ja vaihtoehtoja pyöriteltiin. Mihinkään ratkaisuun ei tarvinnut päästä vielä, mutta päästiin silti. 

Nimittäin remontissa mulla on vähän tökkinyt yksi asia: yläkerta. 

Intoa on ollut alakerran ja verannan suunnitteluun ja toteutukseen, mutta sen jälkeen mieli on halajannut ulos, pihasaunan, kanalan, ylipäätään ulkona puuhastelun pariin. 

Mahdutteko te kyllä kaikki sinne?

Asuintilojen koot ovat olleet kasvussa jo pitkään ja siihen tottuminen on saanut monet ihmettelemään meidän tämänhetkistä kotia ja siihen “mahtumista”.

Asumme siis tällä hetkellä vuokratalossa ja jostain paperista olin bongaavinani asuinneliöiden määräksi 99 m2. 

Ja siinä on meille vähän liikaa. 

On tehty tutkimuksia siitä, kuinka suurta osaa asuintiloista käytetään aktiivisesti ja Yhdysvalloissa nelihenkinen omakotitalo-perhe käytti tiloistaan keskimäärin n. 40%. 

Mitä sille lopulle tilalle tapahtuu? Siellä säilytetään tavaraa.

Ja se ei oikein käy yksiin meidän minimalistisen elintavan kanssa. 

Sen lisäksi me olemme yleensä kaikki tässä tupakeittiössä. Tässä tehdään läksyt, leikitään, pelataan, piirretään, kirjoitetaan, kokataan, syödään, katsotaan telkkaria.

Esikoinen kaipaa eniten omaa aikaa, ja kaksi seuraavaa päivittäin, mutteivät yhtä paljon. Kaikilla heistä on mahdollisuus vetäytyä yläkertaan tekemään omia juttujaan, mutta silti siellä on yksi huone olemattomalla käytöllä. Eli me kyllä mahdutaan, vähän turhankin hyvin.

Asumisen ilmastovaikutukset

Kuten tiedämme, on asuminen yksi suurimmista suomalaisten ympäristökuormaa lisäävistä tekijöistä johtuen pääasiassa lämmön- ja sähkönkulutuksesta. 

Yksinkertaisella matikalla voidaan sanoa, että mitä enemmän neliöitä, sitä enemmän päästöjä. 

Hellelundissa kerrosala on n. 90 m2 veranta mukaan laskettuna. Eli molempien kerrosten asumiskuntoon saattaminen tarkoittaa n. 180 m2 asuinpinta-alaa, joka pitää pitää lämpimänä. 

Kun me nyt voidaan jo yltäkylläisesti sadan neliön kodissa. 

Mikä tässä nyt tökkii?

Olen jo aiemmin puhunut teille siitä, että toivon, että remonttia voisi tehdä kiireettä ja antaa ratkaisujen syntyä rauhassa, itseä kuunnellen.

Usein, jos jokin asia tuntuu raskaalta, kannattaa sitä pysähtyä kuuntelemaan. 

Nyt siis tökki

  • Rahanmeno yläkerran remonttiin (kylmän vintin tekeminen lämpimäksi, toinen wc) sekä remontinjälkeinen rahanmeno kasvaneisiin lämmityskustannuksiin ja sähkönkulutukseen.

  • Uuden tilan sisustaminen (tyhjään tilaan pitää hankkia tavaraa, minimalistin painajainen).

  • Sinänsä tarpeeton lisätila – mihin tarvimme 180 m2, kun jo sadassa neliössä meillä on käyttämätöntä tilaa? Lisäksi meillä on halu pitää jatkossakin perhe lähellä, samassa tilassa.

  • Ahdistus tarpeettomilla lisäneliöillä aiheuttamastamme ympäristökuormasta.

  • Halu päästä puuhastelemaan ulos, niiden asioiden pariin, jotka aidosti kiinnostaa. Ja samalla on pistänyt vastaan käyttää lyhyt Suomen kesä vintin remontoimiseen, juuri kun olemme luopumassa kesämökistäkin. 

You win some, you lose some

Mitä vintin kylmäksi jättäminen käytännössä tarkoittaisi?

Me emme Jarkon kanssa edelleenkään saisi omaa makuuhuonetta, vaan jatkossakin pitäisimme neljän hengen kortteeria kahden nuorimman kanssa. Toisaalta me olemme jakaneet huoneemme jo liki kolmen vuoden ajan eikä olla oikein muuta kaivattukaan, joten tämä ei ole iso häviö, jos häviö ollenkaan. 

Yläkerrasta säästyneillä rahoilla voisimme kasvattaa pihabudjettia ja rakentaa ulkosaunan kylkeen saunakamarin. Ja säästää loput rahat muuhun.

13v. ja 10v. eivät saisikaan omia huoneita yläkerrasta, vaan 10v. meidän vierestä ja 13v. haluaisi majoittua ulos saunakamariin ja ottaa tulevan koiranpennun mukaansa sinne. 

Esikoinen saisi suunnitellusti oman huoneen verannan yläpuolelta, mutta ei vessaa huoneen viereen. (Oletin, että tämä olisi hänelle ongelma, mutta ei ollutkaan! <3 )

Remontti-aikataulu lyhentyisi tuntuvasti, kun sisälle rakennettavien neliöiden määrä olisikin n. 100 m2 suunnitellun 180 m2 sijaan. 

Tämä ratkaisu siis oli koko perheestä hyvä ja se toimii pohjana nyt tämänhetkiselle projektisuunnitelmalle. 

Ja korostan sanaa tämänhetkiselle, sillä sitä mukaa, kun pienimmät kasvaa, itsenäistyy isommat, ja huonejärjestystä tullaan muuttamaan vielä moneen kertaan ajan mittaan.

Eikähän se meidän vintti mihinkään katoa, jos tarve ja into sen rakentamiseen syttyy myöhemmin. 

Tämä ratkaisu tuntuu todella oikealta ja tuo paljon iloa ja keveyttä mukanaan! 

Mieluusti muuten kuulisin, kuinka paljon tilaa teidän kodissa on ja koetko sen sopivaksi teidän kokoonpanolle? 🙂

6 Comments

  • Laura

    Meidän perhe on aina asunut pienissä kerrostalokodeissa, joiden pienuutta muut ovat hämmästelleet. Nyt asun kahden lapsen kanssa 66 neliössä ja mahdumme yltäkylläisesti. Toki tavaraa ei voi olla paljon, mutta en haluakaan. Välillä täällä yöpyy myös miesystävä ja hänen 2 lasta, jolloin koti käy ahtaaksi. Olemme miettineet yhteistä kotia, jossa olisi neliöitä jonkin verran enemmän ja ehdottomasti 2 vessaa!

    • Marjo

      Kuulostaa hyvältä! Ja siinähän käy niin, että kun sekä tilaa että tavaraa on rajallisesti, havahtuu arvostamaan enemmän sitä, mitä jo on (haluava mieli kesyyntyy). Innolla odotan kuulumisia, minkälaiseen kotiin päädyitte, kun sen aika tulee! <3

  • Marjo

    Olen myös ymmärtänyt että talon terveyden kannalta kylmä hatara vinttitila on myös hyvä juttu. Meillä torpassa on 70- neliötä kolmelle hengelle ja siinä on enemmän kuin tarpeeksi. ❤️ Loistavaa tuo teidän boksin ulkopuolella eläminen 👍

    • Marjo

      Kiitos kivasta kommentista! Ja tuo mitä sanoit vintistä oli erityisen sydäntälämmittävä juuri tämän päätöksen tueksi. 😀 Ei vaan, itestäkin on tuntunut vähän huonolta myös mennä kajoamaan siihen, vaikka sen tekisikin perinnerakentamisen oppikirjojen mukaan. Teidän torppa kuulostaa kyllä tosi ihanalta, myös kokonsa puolesta! <3

      • Paula

        Meitä asuu 4-henkinen perhe ja iso koira 120-neliöisessä talossa ja koen, että talo on liian iso meille. Lapset käytännössä vain nukkuvat huoneissaan ja yksi makkari on harrastuskäytössä. Kiva juttu, mutta ilmankin pärjäisi.

        Kun asuisi pienemmin, olisi vähemmän siivottavaa ja vähemmän mahdollisuuksia hillota tavaraa. Viimeistään lasten lennettyä pesästä, toivon pääseväni pienempään, mökkimäiseen, taloon. Saa nähdä!

        • Marjo

          Kuulostaa tutulta tuo, että lapset käytännössä vain nukkuvat huoneissaan! Ja tuo siivous on kyllä hyvä pointti, samoin tavaran HILLOAMINEN. 😀

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *