Downshifting,  Me,  Mieli ja keho,  Raha

Mitä lapsiperhe voi tehdä vapaapäivänä ilman rahaa?

Eilen oli kyllä tosi hyvä päivä, kaikinpuolin. Aurinkoinen ja leppoisa lauantai.

Aloitin sen kolmestaan kahden nuorimman lapsen kanssa, meditoin ja tein aamujumpan taaperon ja vauvan vaihtelevalla avustuksella, lastenohjelmien säestyksellä.

Sen jälkeen vauva meni jo ensimmäisille “päivä”unilleen (6.30) ulos vaunuihin ja me alettiin taaperon kanssa häntä lainatakseni “pelata palapeliä” ja sen jälkeen päätettiin leipoa pullaa. 

Sitten heräsi vauva ja sen perään Jarkko. Esikoinen tuli yllättävän aikaisin meidän kanssa pullabrunssille ja lähti siitä sitten omille menoilleen. 

Sitten Jarkko rakenteli lasten kanssa majoja ja leikki piilosta, minä seurailin toisella silmällä ja toisella luin. Saatiin kahvivieras ja vaihdettiin kuulumiset, samalla viikkasin ja lajittelin puhtaat pyykit.

Kahvivieraan lähdettyä pojat meni päiväunille ja me uppouduttiin omiin harrastuksiimme: siinä vierekkäin sohvalla istuessamme Jarkko soitteli banjoa, minä luin ja kirjoitin.

Päiväunien jälkeen syötiin (viikonloppujen ruokarytmi on välillä mitä on) ja lähdettiin ulos, ensin touhuttiin vähän omalla pihalla, sitten lähdettiin pyöräretkelle, toinen otti vaunut hoteisiinsa vuoroin kävellen, vuoroin juosten ja sitten vaihdettiin. 

Kotiin päästyämme lämmitimme saunan ja teimme peräkärryyn kuorman hyötykäyttöasemalle (vanhoja lenkkareita, loppuunkäytettyjä patjoja mökiltä, joulukuusi, rikkinäinen sitteri, rikkinäinen sängynpääty). Saunoimme vuoroissa ja toinen aloitti ruoanlaiton, jota toinen jatkoi saunottuaan.

Saunan jälkeen lapset söivät tonnikala-pastavuokaa ja me fetakasvispaistosta ja halloumia.

Sen jälkeen nuorimmat menivätkin nukkumaan ja me jäimme siivoilemaan päivän jäljet ja vielä hetkeksi pelaamaan korttia.

Sitten nukkumaan.  

Oliko päivä vain keijuja, perhosia ja auringonvaloa?

Tottakai päivässä oli monenlaisia hetkiä, niin kuin päivissä yleensä. Lapset naukuvat (tosin eilen poikkeuksellisen vähän!), keskeyttävät, kun haluaisi keskittyä, tekevät omia sävellyksiään, kun käännät selkäsi. Eikä ollut erityisen hauskaa mennä niin aikaisin nukkumaan ja herätä niin aikaisin.  

Mutta onni ei ole sitä, että koko ajan kaikki olisi puhdasta iloa. Maailmankuvamme on dualistinen ja me tarvitsemme myös huonompia fiiliksiä osataksemme erottaa ne hyvät.

Ja niitä tämä päivä piti sisällään tosi paljon: niitä hyviä, ihan parhaita fiiliksiä. Että huolimatta siitä, ettei me tehty mitään ihmeellistä, niin kiireetön yhdessäolo ja puuhastelu mielekkäiden juttujen parissa tekivät päivästä yhden parhaimmista. Eikä siihen tarvittu tällä kertaa rahaa. 

PS. Jos Jarkolta kysyttäisiin, että oliko päivä keijuja, perhosia ja paistetta, vastaisi hän varmaan, että olihan se. 😀

Hänen positiivisuutensa ja hyväntuulisuutensa ei helpolla kolhuja ota ja se levittyy tietenkin koko perheeseen. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *