• eettinen ostaminen
    Downshifting,  Me,  Minimalismi,  Raha

    Sori mut tää on liian halpa mulle

    Ostaminen, siitä saa kiksejä. On ihana kuvitella, miltä jokin sisustustuote näyttää paikallaan ja miltä nämä vaatteet näyttävät päälläni. Ja entäpä, jos alan käyttää näitä ihonhoitotuotteita, siinä kalpenee jo vauvan pyllykin! Entinen minä halusi paljon kaikkea ihanaa ja oli usein sitä mieltä, että mitä halvempi sen parempi. Tietysti, koska silloin voin ostaa enemmän kaikkea ihanaa.  Ja käytin todella paljon aikaa hintavertailuun, jotta löytäisin sen kaikkein poljetuimman tarjouksen, koska silloinhan olen ikään kuin säästänyt. (Vaikka varmasti muistatkin kuinka tuhlattu raha ei säästy koskaan.) Huolimatta siitä, että meillä on huomattavasti vähemmän rahaa kuin ennen, olemme valmiit ostamaan kalliimmalla. Ja tiedätkö miksi? Sen takia, että joku jossain maksaa sen hinnan kuitenkin.  On se sitten hikityöpaja-ketjun…

  • kannattaako sanoa lapselle kylla
    Me

    Haluaisin sanoa lapselleni kyllä, mutta en ehdi enkä jaksa

    Äiti ei nyt ehdi, äitillä on tää kesken, nyt äiti ei oikeasti jaksa, oota vähän äiti kattoo sen sun kans kohta. Tämä on valitettavan tuttu mantra tällä hetkellä eikä yhtään toivottava, ei kenenkään kannalta.  Nyt kun Jarkko on Hellelundin remontissa kiinni suurimman osan vapaa-ajasta, ollaan jouduttu tinkimään asioista, joissa normaalisti ollaan tarkkoja esimerkiksi lämmin ruoka kasviksineen, ulkoilu, ruutuaika. Ja leikkiminen! Jarkko on niin super-hyvä ja innokas leikkimään ja minä laiska ja maailman ei-luovin. 🙈 Olen antanut armoa itselleni ja ajatellut, että nyt mennään luvan kanssa siitä, mistä aita on matalin, sillä vilkkaan taaperon jäätyä päiväkodista kokoaikaisesti kotiin samaan aikaan kolmen kotikoululaisen kanssa on ollut kiitettävän intensiivinen kombo. Siihen päälle 9-kuinen…

  • naisten tyot miesten tyot
    Downshifting,  Me,  Minimalismi

    Miksi meillä on miesten työt ja naisten työt?

    Arjen kotiaskareet jakautuvat meillä hyvin tasaisesti etenkin, jos molemmat meistä on kotona. Molemmat yhtälailla laittaa ruokaa, leipoo, siivoaa, pyykkää, vastaa lasten tarpeisiin (yötä päivää). Minä olen päävastuussa raha-asioista, ruokasuunnittelusta ja ostosten tilaamisesta, Jarkko kaupassa käynnistä ja kierrätyksestä. Mutta ne me kuitenkin osaamme molemmat eli nälkään, likaan ja rahapulaan ei kukaan kuole, vaikka toinen meistä olisikin pois.  Eli kiitettävän tasa-arvoista eikö totta? Lähtökohtaisesti kyllä, mutta jos luetellaan asiat, joita minä teen ja Jarkko ei, niin äkkiseltään tulee mieleen vain yksi asia: ompelu. Ja Jarkko varmastikin mielellään opettelisi tekemään sen, jos häntä siihen kysyttäisiin! 😀 Jos taas mietitään, mitä Jarkko tekee ja minä en, on lista loputon. Hän vaihtaa renkaat, korjaa kaikki,…

  • Downshifting,  Me,  Mieli ja keho,  Minimalismi

    Mitkä ovat 5 kaikkein tärkeintä asiaa elämässäsi – ja mitä aiot tehdä niiden eteen tänään?

    Kysymyksen alkuosaan on varmasti kenen tahansa meistä helppo vastata. Itsellä nousee heti kättelyssä pintaan perhe, terveys, yhteisöllisyys, mielekäs työ, luonto. Haastavampaa on pohdinta siitä, ovatko arjessa tekemämme valinnat synkassa sen kanssa, mitä pidämme tärkeimpänä.  Tilanne ennen Aiemmin ne eivät tosiaan olleet. Päiväni kuluivat usein selviytyen työtehtävistä, joita olin haalinut liian paljon suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Olin myös keskittänyt työaikaani liiaksi tehtäviin, jotka eivät tuoneet minulle iloa ja jotka näin ollen lisäsivät työn kuormittavuuden kokemusta. Työpöydälle jäi lappuja mitä pitäisi ehtiä huomenna, mutta lappujen määrä tuntui vain kasvavan päivä päivältä. Töiden jälkeen haahuilin kaupasta jotain ja ruokapöytään päätyi usein puolieines tai yksipuolinen ruoka, jonka tarkoitus oli vain täyttää mahat. Ja siihen…

  • Downshifting,  Me,  Mieli ja keho

    Yhdessä vietetty aika suojaa ahdistukselta ja masennukselta – kuinka siis priorisoimme arkeamme?

    Yksinäisyys on kuolemanvaarallista. Yksinäiset sairastuvat flunssaan helpommin, heille syöpä, sydän- ja verisuonitaudit sekä hengitystiesairaudet ovat kohtalokkaampia.  Tulokset ovat samansuuntaiset niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Rottakokeissa toiset rotat saivat kasvaa yhteisöissä, toiset kasvatettiin yksin häkeissä. Eristetyille rotille kehittyi 84 kertaa enemmän rintasyöpäkasvaimia kuin yhteisössä eläville lajitovereille.  Ymmärrämme, että mielenterveyden häiriöt johtavat yksinäisyyteen, mutta tutkimus toisensa perään todentaa, että kyseessä on kaksiteräinen miekka: masennus voi myös olla seurausta yksinäisyydestä.   Silti olemme tänä päivänä yksinäisempiä kuin koskaan. Yhteisölliset harrastukset, vapaaehtoistoiminta, ystävien ja perheen kanssa vietetty aika on vähentynyt dramaattisesti viime vuosikymmeninä.  Inhimilliset vaistot ovat muokanneet ihmisen laumaeläimeksi. Kun on tutkittu tiiviissä uskonnollisessa yhteisössä elävien (kuten konservatiivisimmat amissiyhteisöt) kokemusta yksinäisyydestä uni- ja aivotutkimuksilla, on käynyt…

  • Me,  Raha,  Ruoka

    Meidän arki on pelastettu!

    Nyt en tiedä kumpi on tästä enemmän innoissaan, Jarkko vai minä, mutta molemmilta meinaa kyllä housut revetä. Meidän vakio-kauppaan on kuin onkin saapunut KAUPPAKASSI-PALVELU! Tämä on suoranainen ilon päivä, sillä aiemmin meidän viikottaiseen kauppareissuun on voinut mennä kaksikin tuntia ja se on tuntunut raskaalta.  Kyseessä on kuitenkin liki kokonaisen arki-illan tuhlaaminen siihen, että joko koitetaan suoriutua porukalla kaupasta, tai sitten Jarkko lähtee ostamaan ja minä luotsaan miehistöä kotona valmistan samalla vasemmalla kädellä ruoan.  Kun vaihtoehtoisesti me voisimme olla kaikki yhdessä ja tehdä jotain kivaa.  Tänään sitten ensimmäistä kertaa testasin palvelua ja se oli tosi helppoa ja itse asiassa mielenkiintoista – mitä kaupassa pyöriminen ei normaalisti tosiaankaan ole. Kappalemäärän lisääminen tuotteisiin…

  • Downshifting,  Mieli ja keho

    Mikä on tärkeintä juuri tänään?

    Priorisointi. Se on noussut arvoon arvaamattomaan arkea yksinkertaistettaessa. Mitä haluan lisätä elämässäni, mitä vähentää. Hyvään saumaan siis sattui Saku Tuomisen “Juu ei – pieni kirja priorisoinnista”, jossa Tuominen esittelee yksinkertaisen, selkeästi toimivan mallin priorisointiin ja päätöksentekoon – eli kätevän apuvälineen siihen, mille asioille sanon juu ja mille ei.  Mallissa on nelikenttä, johon lajitellaan huomiota vaativat asiat otsakkeilla: iso raskas, iso kevyt, pieni raskas ja pieni kevyt.  Huomiota tulisi eniten antaa asioille, jotka ovat isoita keveitä (vaikkapa perhe, koti) ja myös niille kevyille asioille, jotka tuntuvat pieniltä, mutta joista voi kasvaa jotain poikkeuksellisen merkittävää, jos niitä priorisoi elämässään (esimerkiksi uusi harrastus, mielenkiintoinen projekti).  Pienen raskaan ja ison raskaan käsittelemiseksi Tuominen antaa…

  • Downshifting,  Me,  Minimalismi,  Raha

    Tekeekö tämä elämästäni helpompaa?

    Olemme alkaneet aktiivisesti kysyä valintatilanteissa itseltämme, että “Tekeekö tämä elämästä helpompaa?” Tai yksinkertaisempaa, stressittömämpää, rennompaa, joka tapauksessa jotakin niistä elementeistä, jota tällä “projektilla” tavoittelemme.   Se on hullun yksinkertainen, mutta samalla todella toimiva keino ohjaamaan meitä haluamaamme suuntaan. Tuoreita elävän elämän esimerkkejä: – Laitan myyntiin viidellä eurolla vaaterekin, josta ensimmäinen ostajaehdokas kysyy, että kulkeutuisiko se naapurikaupunkiin.  Ensin ajattelen, että no mehän olemme menossa sinne suuntaan loppuviikosta, että samallahan se varmasti kulkeutuisi. Sitten mieleeni pompahtaa: “Tekeekö tämä elämästäni yksinkertaisempaa?” Totean, että ei. Osoitteen selvittäminen, tapaamisen ja aikataulun sopiminen, navigaattorin kanssa perille etsiminen, mahdolliset muutokset jommassa kummassa päässä hengästyttävät jo valmiiksi.  Tulen siihen tulokseen, että ennemmin vaikka lahjoitan rekin jollekulle, joka tulee sen…

  • Downshifting,  Me,  Mieli ja keho

    Some-paasto – plussat ja miinukset

    Nyt kun omaan ajankäyttöön ja sen priorisointiin on kiinnittänyt enenevästi huomiota, on tullut entistäkin näkyvämmäksi aikamme aikasieppo: sosiaalinen media. Lähtötilanne Kyllästyin taas pari viikkoa sitten siihen, kuinka automaattisesti käsi etsiytyy puhelimelle scrollailemaan facea tai instaa lyhyenäkin taukohetkenä, tai vaikka taukoa ei olisi. Useampikin aamupala on laitettu ja syöty vailla läsnäoloa, puhelimeen upoten, puolihuolimattomasti lasten kysymyksiin vastaillen. Kyllästyin myös siihen negatiiviseen vertailuun, jota selailu minussa synnytti. Ihmiset treenasivat aktiivisesti, söivät terveellisesti, jaksoivat järjestää ystävilleen juttuja. Kun itseä väsytti ja teki mieli suklaata. Huomasin, että se ei tehnyt minulle hyvää, alensi mielialaa. Päätin eräänä aamuna, että nyt en jaksa somea. En käynyt koko päivänä ja siitä tuli niin hyvä mieli, etten käynyt…