murre hellelund
Me

10 murresanaa, joihin puolison on vain pakko sopeutua

Parisuhteessa sovittelemme yhteen kaksi totaalisen erilaista murrealuetta: Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan. 

Jarkko on kotoisin Loimaalta, jonka murre on Turku-vetoista sekoitettuna tampereen kieleen (Help me God) ja itse Haapajärveltä, jonka murre on pitkälti Oulua miinus “Nää”, jota korkeintaan vitsillä joskus käytetään. 

Huolimatta siitä, että kotipaikkakunnalta pois-asutut vuodet ovat “siistineet” murteitamme (mikä sinänsä on harmi!), on tietyt sanat niin lujassa, että niihin ei auta kuin sopeutua. Puolin jos toisin. 

1. Pahki

Siitä ei edes ole niin kauan, kun ymmärsin, että sana “pahki” ei olekaan yleiskieltä, että joka ikinen suomenkielinen ei sitä sanaa tunne saati käytä. (Tämä asia järkyttää mua edelleen.)

Sana pahkihan kuvaa samaa kuin törmääminen, mutta on parempi ja käyttökelpoisempi sana. Eli joku ajoi pahki johonkin. 

Tämä on sana, jonka Jarkko on omaksunut niin hyvin, että käyttää sitä itsekin välillä. Ja vieläpä ihan oikein. 😅

2. Ketä

Tämä sana ei tule Jarkon käyttämässä merkityksessä menemään mulle ikinä jakeluun. “Ketä soitti?”, “Ketä tuli?” Ihan oikeesti nyt mies, se on kuka!

Olen joutunut silti nielemään, että ketä on niin lujassa, ettei se lähde ravistelemallakaan. Ai ketä? No Jarkkoa. (Kyllä, noin sitä sanaa oikeasti käytetään.)

3. Punkka

Punkka, siis se, jossa kylvetetään lapsia, eihän sitä voi edes muuten ymmärtää? Jarkon maailmassa punkka tarkoittaa ainoastaan sänkyä ja vauvat kylvetetään ammeessa. 

Ammeessa, pardonne moi? 😳 Poreet vaan päälle ja skumppalasi käteen suoraan synnäriltä. 

Onneksi Jarkko on marinoitunut kahden vauvan jälkeen punkka-puheissa niin paljon, ettei lapsia enää meillä ammeissa kylvetetä. 😅

4. Pöydän vieressä

Nyt en tiedä onko tämä Loimaalle kuuluva tapa sanoa asia (väärin) vai vain Jarkon perheen oma tapa. Mutta siis Jarkko kehottaa lapsia menemään syömään pöydän viereen. Kyllä. Pöydän viereen. 

Huolimatta siitä, että toistuvasti mainitsen, että eiköhän ne saa tulla ihan pöytään syömään. Tulkaa vaan tänne pöydän ääreen

5. Linikka

Kukapa meistä ei linikkaa tarvittaessa käyttäisi viimeistään silloin, jos auto on rikki? 

Jarkolle se on bussi ja samaan sanaan olen joutunut itsekin päätymään Haapajärveltä pois muutettuani, ihan vain yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. 

“Kuinka monta eurua arvua sun linikkakortissa on?” ei välttämättä aukea kansallisella tasolla. 

6. Mietein

Tämä on aika käsittämätön juttu. Huolimatta maantieteellisestä etäisyydestä taivuttavat loimaalaiset tietyt verbit samanlailla kuin kokkolalaiset ei-päätteisinä. Ja sitä ei voi laittaa mihin tahansa verbiin, ei tokikaan, mutta näiltä murrealueilta tulevat tekevät sen automaattisesti oikein. 

Mää mietein, hypein, pompein, jne.

7. Märistä

Märiseminen on mun maailmassa oikein semmoista räkäitkua. Lapsi on ollut tosi rasittava, jos se on märissyt koko päivän. 

Tämän sanan Jarkko on suorastaan imaissut itseensä! Varsinkin perheen vauva saa tosi usein kuulla olevansa märisevä mäyrä. 😂

8. Ryöhäistä

Tämä on Jarkon meidän perheeseen istuttama oikein käyttökelpoinen ilmaus. 

Ryöhäistä tarkoittaa sitä, jos joku tulee nopeasti tai leviää nopeasti. Esimerkiksi joku voi ryöhäistä autolla toisen eteen ja rikkaruohot voivat ryöhäistä ykskaks koko kasvimaan yli. Saa käyttää. 😄

9. Holovata

“Elä holovaa sitä vettä nuin!” Koska vesi maksaa ja kuluttaa energiaa. Ilmastotietoisina ihimisinä meijän ei passaa holovata eikö vaan.

10. Ko

Meidän suhteemme alkuaikoina radio soitti Olavi Uusivirran ja Anna Järvisen Nuori Ja Kaunis -kappaletta ja käytiin seuraavanlainen keskustelu:

Minä: “Kuka se on kun huutaa”. Sä voisit sanoa noin.
Jarkko: “…Eeeen.”
Marjo: “Miten niin et? Just tuommoisiahan sun lauserakenteet on: kuka se on ko huutaa.”
Jarkko: “Ketä. Ketä se on ko huutaa.”

Niinpä tietysti. Anna mun kaikki kestää. 😅

Bonus-sanoina vielä ritakka eli ritsi ja Jarkon puolelta tänäpän. Uppoaako? 😄

Onko sulla joitain murresanoja tai -ilmauksia, joita ilman ei selviä? Tai joita joku muu ei tahdo ymmärtää (vaikka sana on oikeasti täysi itsestäänselvyys 😉)?

10 Comments

  • Tanja

    Olen kotoisin 100 kilsaa Oulusta ylöspäin ja minäkin luulin ennen pahki-sanan olevan ihan kaikkien suomenkielisten käytössä 😀

    • Marjo

      Haha, en siis ole ainoa! 😂 Se on niin tavallinen sana, että on tosi vaikea ymmärtää miten kaikki ei sitä muka käytä.

  • Laura

    Juuri vähän aikaa sitten jouduin googlettamaan, kun joku myi torissa vauvan punkkaa ja kuvassa oli amme. Pelästyin että tuohonko joku on lapsensa nukkumaan laittanut :’D

    Itse olen Varsinais-Suomesta ja ketä, ko ja tänäpä(n) on kyllä käytössä. No, tänäpä harvemmin (se on mielestäni enemmän vanhemman sukupolven juttu), mutta olen yrittänyt opetella siihen, ko se on nii kiva sana 😉 Noiden lisäksi tulee mieleen kui (kuippal? kuimmont?) ja tykö.

    Oma puolisoni on Virosta, ja hänestä kaikki murteet ovat sivistymätöntä maalaistollokieltä. Onneksi hän ei aina tiedä mitkä ilmaisut ovat murteellisia, joten olen hellästi kouluttanut hänet käyttämään omia sanojani 😉 Esim. ketä menee jo ihan täydestä.

    • Marjo

      😂😂 tää oli hauska. Jarkko meinas, että hän olis aikanaan voinut luulla ihan samoin tuosta punkasta – lasua vaille vaan. 😅🙈

      Ja kyllä noita kui-juttuja kuulee Jarkoltakin, mutta vielä enemmän anopilta. 😅

      Sitä paitsi sä oot ollut kyllä häikäilemättömän raaka opettaessas luottavaisen ja pahaa aavistamattoman miehes käyttämään sanaa ketä 😂😭 (tää oli kyllä päivän paras 😂).

  • Anne

    Terveisiä Satakunnasta!

    Täällä kudotaan sukkaa, kun muualla ilmeisesti neulotaan. Samoin silmukat kudotaan sukkapuikolle eikä neulalle. Kulunutta villasukkaa parsitaan.

    Vanttuut on yleensä kudottu ja ne laitetaan käteen = lapaset tai hanskat kai muualla.

    Länsisuomalaisten oma aikamuoto on käytössä. Minäkin leikein lapsena, tanssein häissä ja mietein asioita.

    Ketä, kui, tänäpä ja aamusti kuuluu myös sanavarastoon. Lapset kylpevät täällä punkassa. Sillai, tuanoi, tiäksää, jaa mää vai. Meijä flikat ja teijä muksut. Satakuntalaisesta vaatimattomuudesta kertoo prsoonapronominin liite vaan: ”mää vaa” tai puhelimessa: ”mää vaa tääl hei”. isovanhempien sukupolvi puhui nestuukeista ja hantuukeista (handduk). Samoin trekolimaa ja trekolihommat tulee ruotsin sanasta puutarha (trägård). Kun huusholli (hushåll) on sekaisin, tarkoitetaan sillä sekaista kotia. Maaseudulla pihoissa on suuli tai heinäsuuli.

    Kakko. Leipomon pussissa lukee kakko. Eräs sukulaiseni yritti kerran ostaa itäsuomalaisesta pikkukaupasta kyseistä tuotetta: ” Onks teil viäl kakkoo?” Pienen ihmettelyn jälkeen kävi selville, että muualla sanotaan hiivaleipä.

    Täälläkin mennään istumaan, syömään tai askartelemaan pöydän viereen. Kuinkas muuten?
    Vieraita käsketään kylään, muualla ilmeisesti kutsutaan. Samoin vieraat käsketään pöydän viereen.

    Puhumme eri murretta lasteni isän kanssa. Olen paljon kotona muksujen kanssa, joten he matkivat enemmän minua. Isältä tulee joitakin sanoja. Minäkin olen oppinut vähän. Kökkä: talkoot, markiilla: pihalla, tuvas: sisällä, puo, kissi, rasat, pääsiäisvalakia jne.

    • Marjo

      Länsisuomalaisten oma aikamuoto! Jaa sekö se on! Niin siis toki ymmärrän, että se viittaa menneeseen, mutta tuo maantieteellinen rajaus selittäisi paremmin pitkiä etäisyyksiä. Samat käsityö-termit on myös minulla pohjanmaalaisena, mutta muuten tuli kyllä paljon uutta sanastoa! Mua aivan naurattaa, että vieraat käsketään pöydän viereen syömään kakkoa. Käytännössä tämä meillä näyttäisi armeijamaiselta rivistöltä pöydän vieressä syömässä… kakkua? 😅

      Kiitos paljon tästä kommentista! Ilahduttavaa huomata kuinka laajasti murteet rikastuttavat elämää. 😄

  • Sanna

    Apua täällä myös yksi “ketä”-puolisosta kärsivä! Aargh silmäni vuotavat verta, varsinkin kun tuppaan olemaan aikamoinen kielipoliisi. Itse olen kotoisin hyvinkin Turun kupeesta ja mielestäni “ketä” ei ole siellä niin tiukassa kuin täällä Hämeen ja Varsinais-Suomen välimaastossa, josta mieheni siis on kotoisin. Hymähtelin kyllä noille “ko” ja tänäpä(nä) -ilmaisuille, sille niitä lipeää omastakin suusta toisinaan – useimmiten tosin vä

    • Marjo

      JEE VERTAISTUKEA KETÄ-PUOLISOSTA KÄRSIVÄLLE!! 🙏😍😅 Nuo sanat, mitä sulta lipsahtelee on onneksi verrattain hyvin lieviä. 😅

  • Sanna

    Oho sormikramppi ja kommentti karkasi omia aikojaan 😀

    Piti sanomani että — useimmiten tosin vähän vitsillä.

    Vaadin raksakuulumisia!

    • Marjo

      Raksakuulumiset kyllä laahaa pahasti perässä, kun kuukauden päästä on tavoite jo muuttaa! 😅🙈 Tähän on tulossa parannus, lupaan!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *